Lyhytterapeuttina voi toimia henkilö, joka on suorittanut lyhytterapiakoulutuksen jonkin menetelmäviitekehyksen, kuten esimerkiksi kognitiivinen tai ratkaisukeskeinen mukaisesti. Lyhytterapeutti ei ole Suomessa lailla suojattu ammattinimike, joten kuka tahansa voi periaatteessa kutsua itseään tällä nimityksellä. Pelkkä nimikkeen käyttö ei siis yksinään ole lupaus ammatillisesta osaamisesta tai laadusta. Ammattitaitoisen lyhytterapeutin tunnistaakin parhaiten hänen koulutuksestaan, kouluttajatahon luotettavuudesta, työkokemuksestaan ja tutkittuihin menetelmiin perustuvasta työotteestaan.

Kun etsit apua, tärkeintä ei kuitenkaan ole tavoitella tiettyä titteliä vaan löytää ammattitaitoinen ihminen, jonka kanssa yhteistyö on luontevaa ja turvallista. Oikean ammattilaisen löytäminen on ensimmäinen ja tärkein askel kohti parempaa vointia. Tässä artikkelissa kerromme lisää siitä, mitä lyhytterapia on, kuka voi toimia lyhytterapeuttina ja miten löydät itsellesi sopivan ammattilaisen.

Mikä erottaa ammattilaisen maallikosta?

Koska lyhytterapeutti ei ole suojattu ammattinimike, avuntarjoajan taustat on tärkeää tarkistaa. Ammattilaisen tunnusmerkkejä ovat selkeä koulutuspolku, koulutuksen laatu ja laajuus sekä terapeutin antama realistinen kuva omasta osaamisestaan ja asiantuntemuksestaan. Usein lyhytterapeuteilla, kuten myös Fysiowireellä työskentelevällä lyhytterapeutilla on vankka pohjakoulutus sosiaali- tai terveysalalta. Tämä tausta tuo syvyyttä menetelmäosaamiseen, herkkyyttä eettisten periaatteiden noudattamiseen ja laajaa ymmärrystä ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.

Koulutuksen laajuus on ratkaiseva:

  1. Täydennyskoulutus: Pätevä lyhytterapeutti on yleensä suorittanut vähintään 2 vuotta kestävän, kymmeniä opintopisteitä sisältävän täydennyskoulutuksen. Esimerkiksi ratkaisukeskeisen lyhytterapian koulutukset ovat syvällisiä prosesseja, jotka sisältävät teoriaopintoja, menetelmäharjoittelua ja työnohjausta. Fysiowireen ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti on suorittanut 50 op lyhytterapeuttikoulutuksen, joka sisältää psykologian ja psykiatrian 30 op:n opinnot.
  2. Pohjakoulutus: Monet lyhytterapeutit ovat pohjakoulutukseltaan esimerkiksi sairaanhoitajia, sosionomeja, psykologeja tai fysioterapeutteja. Tämä tuo heidän työhönsä oman alansa erityisosaamista. Esimerkiksi fysioterapeutin koulutuksen saanut lyhytterapeutti hahmottaa erinomaisesti, miten stressi voi aiheuttaa fyysistä kipua ja miten mieli ja keho toimivat yhdessä. Sosionomin taustalla varustettu lyhytterapeutti taas hyödyntää vahvaa ymmärrystään elämänhallinnan haasteista, ja osaa tukea asiakasta kokonaisvaltaisesti myös silloin, kun tilanteeseen liittyy kuormitusta ihmissuhteissa, työssä tai elämäntilanteessa.

Lyhytterapiaa ei tule sekoittaa psykoterapiaan, sillä lyhytterapia on lähtökohtaisesti matalan kynnyksen psykososiaalista tukea. Lyhytterapian ja psykoterapian välistä eroa voi kuvata myös seuraavasti: lyhytterapia on käytännönläheistä, tavoitteellista ja nykyhetken haasteisiin keskittyvää keskusteluapua. Valviran hyväksymä psykoterapia taas on usein pidempi hoitomuoto, joka on suunnattu diagnosoitujen mielenterveyden häiriöiden hoitoon.

Ketä sertifoidut lyhytterapeutit ovat?

Kuten todettua, lyhytterapeuttinen työskentely vaatii erilaista osaamista kuin pitkät psykoterapiat. Fysiowireellä työskentelevä lyhytterapeutti on pohjakoulutukseltaan sosionomi, joka lisäksi hän on käynyt 2-vuotisen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan henkilöstölle suunnatun lyhytterapeuttikoulutuksen (50 op). Näitä sertifioituja lyhytterapeutteja koulutetaan kesäyliopistoissa laajasti ympäri Suomea yhteistyössä Sirian kanssa. Kyseiset lyhytterapeutit saavat valmistumisensa jälkeen käyttää rekisteröityä tavaramerkkiä ”Siria sertifioitu lyhytterapeutti”.

Miten valita sopiva lyhytterapeutti Lappeenrannassa?

Ammattilaisen etsiminen kannattaa aloittaa omien tarpeiden kartoittamisesta. Kun selkeytät hieman itsellesi, mihin haasteeseen etsit tukea, osaat paremmin arvioida, kenen osaaminen ja lähestymistapa sopivat juuri sinulle. Lappeenrannan seudulla on useita toimijoita, joten valintaa kannattaa harkita rauhassa.

Vinkit oikean ammattilaisen löytämiseen:

  1. Selvitä terapeutin tausta: Tutustu terapeutin verkkosivuihin. Kertooko hän avoimesti koulutuksestaan ja työkokemuksestaan? Minkälaisen kuvan hän antaa itsestään ihmisenä? Ammattilainen listaa yleensä suorittamansa koulutukset, kuvaa työnsä ja työskentelynsä periaatteita.
  2. Arvioi lähestymistapaa: Vaikuttaako terapeutin tapa käsitellä asioita sinulle sopivalta? Etsi tietoa erityisesti siitä, mihin viitekehykseen hänen työnsä perustuu, kuten ratkaisukeskeiseen lyhytterapiaan, kognitiiviseen lyhytterapiaan tai integratiiviseen työotteeseen. Viitekehys kertoo lisää siitä, millaisiin menetelmiin ja ajattelutapaan terapeutin työ perustuu. Ratkaisukeskeinen lähestymistapa on monille asiakkaille juuri se syy, miksi lyhytterapia tuntuu toiveikkaalta, käytännönläheiseltä ja tulokselliselta. Ratkaisukeskeinen ote ei kaivaudu menneisyyden ongelmiin vaan auttaa tunnistamaan voimavaroja ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. Tavoitteena on löytää konkreettisia keinoja, joilla voit itse parantaa tilannettasi. Terapeutti toimii prosessissa kanssakulkijana ja oivallusten herättelijänä.
  3. Hyödynnä ensikontakti: Soita tai lähetä sähköpostia ja kysy rohkeasti mieltäsi askarruttavista asioista. Jo ensimmäinen keskustelu terapeutin kanssa antaa hyvän käsityksen siitä, syntyykö välillenne luottamuksellinen yhteys. Toimivassa terapiasuhteessa on olennaista kokea tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Toimiva yhteistyösuhde ja henkilökemioiden kohtaaminen ovat avainasemassa terapian vaikuttavuutta arvioidessa.

Oikean ja itsellesi sopivan ammattilaisen valinta on investointi omaan hyvinvointiisi. Kun löydät terapeutin, jonka kanssa tunnet olosi turvalliseksi ja jonka ammattitaitoon luotat, olet jo ottanut ison askeleen kohti muutosta.

Kenelle lyhytterapia sopii?

Lyhytterapia on matalan kynnyksen apua monenlaisiin elämän solmukohtiin ja haasteisiin. Keskusteluprosessin keskiössä on asiakkaan itsensä nimeämä teema, ongelma tai aihe, johon hän toivoo uusia näkökulmia tai muutosta. Lyhytterapiaan pääsy ei vaadi lääkärin lähetettä tai diagnoosia, vaan on tarkoitettu ihmisille, jotka haluavat kasvattaa itseymmärrystään ja työskennellä tavoitteellisesti itselleen merkityksellisten asioiden äärellä.

Tyypillisiä tilanteita, joissa lyhytterapiasta voi olla apua, ovat esimerkiksi:

Lyhytterapian ydin on sen käytännönläheisyys. Sen sijaan, että ongelmiin jäätäisiin vellomaan, katse suunnataan aktiivisesti toimiviin ratkaisuihin ja parempaan tulevaisuuteen. Lyhytterapialla pyritään asiakkaan itseymmärryksen kasvattamiseen, auttamaan tunteiden säätelyssä, kehittämään ongelmanratkaisutaitoja, tukemaan kriisivaiheiden yli ja tuottamaan tarkoituksenmukaisia käyttäytymisen muutoksia asiakkaan arkeen.

Usein kysytyt kysymykset

Tarvitseeko lyhytterapeutti Valviran luvan?

Ei tarvitse, koska lyhytterapeutti ei ole suojattu ammattinimike. Jos terapeutilla on kuitenkin Valviran valvoma pohjakoulutus, kuten sosionomi tai fysioterapeutti, hän löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki).

Kuinka monta käyntikertaa lyhytterapiaan yleensä kuuluu?

Käyntimäärä on yksilöllinen, tyypillisesti 1–25 kertaa. Määrä sovitaan aina asiakkaan tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Tavoitteena on saada aikaan konkreettista edistystä tehokkaasti, ilman sitoutumista vuosien prosessiin.

Voiko lyhytterapiaan saada Kela-korvausta?

Valitettavasti ei. Kela-korvaus koskee kuntoutuspsykoterapiaa, joka vaatii lääkärin lähetteen ja psykiatrin toteaman mielenterveyden häiriön diagnoosin. Lyhytterapia on lähes aina omakustanteista matalan kynnyksen palvelua, johon voi hakeutua ilman lähetettä.

Mistä tiedän, onko terapeutti minulle sopiva?

Luota omaan tunteeseesi. Hyvä yhteistyösuhde perustuu luottamukseen, aitouteen, kunnioitukseen ja kokemukseen siitä, että terapeutti ymmärtää sinua. Ensimmäinen tapaaminen tai yhteydenotto on paras hetki arvioida tätä yhteistyösuhteen toimivuutta. On täysin sallittua ja suositeltavaa keskustella useamman ammattilaisen kanssa ennen päätöksen tekemistä.